Viimeisintä hottia ovat kirjailijoiksi ryhtyneet videobloggarit. Asiakaskunta on siis hankittu ensiksi netin ja videoblogien kautta ja tehty sitten äkkikäännös perinteiseen mediaan ja kirjoitettuun sanaan.
Tulevan joulusesongin tähdeksi on povattu englantilaista Zoellaa, jonka muotia ja kauneutta käsittelevällä videoblogilla on yli kuusi miljoonaa seuraajaa (vertailun vuoksi todettakoon, että omalla blogillani on seuraajia 15). Zoella, ristimänimeltään Zoe Sugg (s. 1990), on tehnyt Penguinin kanssa sopimuksen kahdesta romaanista, joista ensimmäinen Girl Online ilmestyy tulevana tiistaina. Kirjaa on jo ennakkoon myyty satojatuhansia kappaleita ja tulevien signeeraustilaisuuksien liput vietiin käsistä.
Suggin esikoisteos on puoliomaelämäkerrallinen kertomus tytöstä, joka päättää aloittaa videobloggaamisen... Kustantajat seuraavat nyt tarkasti verkossa tapahtuvaa liikehdintää. Suosituimmilla videoblogeilla on miljoonia seuraajia, joten erikoista olisikin, jos muut mediat jättäisivät tämänkaltaiset massailmiöt huomiotta. Kustannussopimuksia allekirjoitetaan kiihtyvällä vauhdilla ja ylipäätään kirja-alalla ollaan kiinnostuneita saamaan edes näin kiertotien kautta lisää nuoria lukijoita asiakkaiksi.
Kustantajat ovat tottuneet riskianalyyseihin, eikä kukaan kuvittelekaan, että se mikä toimii netissä, olisi automaattisesti menestystarina myös kirjan muodossa. Kirjaan tarvitaan muutakin kuin tunnettu naama. Videoblogeja seuraavien katselijoiden halukkuus siirtyä blogiympäristöstä kirjan pariin pitää voittaa kirjallisuuden keinoin.
Mielenkiintoista kyllä, bloggaajien kohdalla ei paljon suostuttelua ole tarvinnut tehdä. Kaikki haluavat olla kirjailijoita!
No, kylläpä kuulostaa heppoiselta kirjallisuudelta.
VastaaPoistaOlen törmännyt tähän ilmiöön erään kakkublogin yhteydessä. Kinuskikissa leipoo -kirja on syntynyt blogikuuluisuuden ja muun nettitouhun innoittamana.
Entä nämä Raakel Lignellin kuntoilukirjat? Olikohan niissäkin pohjalla jotain some-juttua?
Siltä se tosiaan kuulostaa. Mutta saanee silti paljon lukijoita, mikä lienee kyseisen kirjan kustantamisen pääasiallinen tarkoitus. Tuossa samaisessa jutussa, johon blogissani viittaan, huomautetaan myös siitä, että kustantajien näkökulmasta näihin someilmiöiden tuotteistamisiin joutuu kyllä tosissaan tekemään toimituksellista työtä ennen kuin niistä saadaan muokattua kirjallisuudeksi kelpaavaa tuotetta. Eikä sekään aina onnistu. Mutta kyllähän kirja-alalla tänä päivänä kuljetaan jatkuvasti toimialojen ylitse, elokuvasta kirjaa ja peliä ja teemapuistoa ja someilmiöistä samanmoista liikettä. Asiakas on kuningas!
PoistaMinä en vain tajua, kuka noita kirjoja ostaa...
PoistaLeena, samaisen kysymyksen olen joutunut esittämään useasti kirjakaupassa käydessäni. :)
Poista