Ilkka Remeksen, Riikka Pulkkisen, Reijo Mäen ja Leena Lehtolaisen pankkisaldoa hellittiin 30-60 000 kappaleen myynnillä, mikä on hyvä saavutus sekin. Kyrön kohdalla on tosin huomattava, että häneltä löytyy kaksi kirjaa eniten myytyjen listalta, joten Kyrön yhteenlaskettu myynti on reilu 70 000 kirjaa.
Näiden lukujen päälle tulevat vielä pokkareilla saavutetut lukijamäärät. Oksasen (60 200) ja Juha Vuorisen (54 000) ohella iki-ihana E. L. James pärjää hyvin myös Suomessa (90 000). Äänikirjojen kiistämätön kuningas on Kyrö (11 000) ja e-kirjojen kuningattaren titteli menee Leena Lehtolaiselle (10 700), joskin Miika Nousiainen hengittää kahdella kirjallaan hyvänä kruununperijänä niskaan (8 000).
Suomalaisen kirjallisuuden topkymppiin pääsee siis löytämällä jostakin ne 20 000 ihmistä, jotka ostavat kirjasi. Jos yhden kovakantisen kirjan keskihinta on 25 euroa, voisi puolen miljoonan euron panostuksella saada nimensä kirkkaimpaan kymmenikköön. Siis jos kuvittelemme, että ostat itse omat kirjasi, sinulla on ulkopuolinen kustantaja, jonka kanssa olet neuvotellut normitekijänpalkkion (20 % kirjan arvonlisäverottomasta hinnasta) ja olisit valmis pulittamaan näin saamasi tuoton (90 000 euroa) lyhentämättömänä kirjailijuutesi hyväksi.
Tosin oman kirjan ostaminen kuulostaa aika epätoivoiselta...
Onneksi halvemmallakin pääsee, mikäli markkinointifirmoja on uskominen. Yhdysvaltalainen ResultSource (RSI) väittää kykenevänsä tekemään lähes mistä tahansa kirjasta jättimenestyksen. Siihen tarvitaan vain oikeanlaista markkinointistrategiaa, ja tietenkin ehkä myös tuote, jota kehtaa lukijoille kaupitella. Sekä sitä jotakin, mitä löytyy vain ja ainoastaan heiltä. Jälkimmäisen osuus koko reseptistä on 89 % (strategia 10 % ja tuote 1 %).
Näyttönä yhtiöltä löytyy pino taloutta, yrittäjyyttä, johtajuutta ja ihmissuhteita käsitteleviä oppaita, joita on myyty maailmalla miljoonia.
Ilmaista ei RSI:n palvelu ole. Joidenkin laskelmien mukaan Wall Street Journalin myyntilistoille pääsee maksamalla 50 000 euroa. New York Times on jo kalliimpaa. Juoksevien kulujen ja markkinointifirman palkkion jälkeen lasku kipuaa 160 000 euroon.
Muistettakoon, että kirjallisuuden missit ja kansikuvapojat eivät ole niitä, joiden tuottamista herkuista ala saa elantonsa. Siinä mielessä RSI:n kaltaiset yhtiöt ovat oikeilla jäljillä. Suomessa vuonna 2011 myydystä kirjallisuudesta kaunokirjallisuuden osuus oli vain hieman yli 15 %. Tieto- ja oppikirjat haukkaavat kakusta muhkeimman palan, kaksi kolmasosaa. Siitä riittää jyrsittävää myös niille, jotka eivät koskaan rikastu, mutta pysyvät silti leivän syrjässä kiinni.
Varallisuuden jakautuminen useammalle tuntuu tässäkin tuotantopiirissä jotenkin paljon reilummalta kuin se toinen, kirjallisuuden Gordon Gekkojen toteuttama "greed is good" vaihtoehto. Toisaalta, asiakkaathan tämänkin ratkaisevat, oikeassa kun ovat.