Sivut

29.9.2020

Sodan koirat äänessä taas

Kuohunta J. K. Rowlingsin ympärillä tuskin tulee laantumaan nopeasti, nyt kun hänen uusin romaaninsa Troubled Blood on hiljattain saatu ulos ja lastenkirja Ickabog vielä myöhemmin marraskuussa. Molemmat kytkeytyvät sangen tiiviisti meneillään olevaan sotaan, jota käydään paljolti sosiaalisessa mediassa, ja jossa taistelun osapuolten demonisointi sujuu kuin vettä vaan. Rowlingia on tässä sodassa syytetty transfobiasta ja -vihasta, transaktivisteja puolestaan vihanlietsonnasta ja maalittamisesta - noin niin kuin aluksi.

 

Asiaan kuuluvaa lienee myös joidenkin mielestä hekumoida ajatuksella Rowlingin tulevasta ja ansaitusta kuolemasta, jota levitetään Twitterin kautta tägäyksellä #RIPJKRowling. Guardianin kolumnisti yhdistääkin meneillään olevan menneiden vuosikymmenten tapaukseen Salman Rushdie, kun ääri-islamistit ottivat tämän Saatanalliset säkeet maalitaulukseen, ja Iranin silloinen johtaja antoi kirjailijasta tappotuomion ohella tapporahan.

Uusimmassa aikuistenromaanissa Rowling esittelee transvestiittitappajan, mikä on nähty provokaationa transyhteisöä kohtaan, eikä hyväntekeväisprojektina edennyt lastenkirja ole sujunut sekään onnellisten tähtien alla. Avatessaan kirjansa kuvitusmahdollisuuden lapsille hän yhdisti erehdyksessä eräälle nuorelle osoitettuun tviittiin suorasanaisen kommentin meneillään olevasta oikeusistunnosta transaktivistia vastaan. Tästä seurasi nopeasti someraivo ja kiukunsekainen keskustelu, jota on käyty kirjailijan ympärillä jo muutaman vuoden ajan, aina siitä lähtien, kun hän ilmaisi enemmän tai vähemmän suoraan kannattavansa perinteistä sukupuolijakoa. Raivon, inhon, vihan viimeisimpiä ilmentymiä ovat joidenkin kirjailijaan pettyneiden lukijoiden TikTok-sovellukseen lataamat kirjaroviot, joissa Harry Pottereita käytetään nuotion sytykkeinä.

Kesäkuussa Rowling julkaisi kotisivullaan laajahkon kirjoituksen, jossa yritti perustella ja ilmaista näkemyksiään meneillään olevasta kriisistä. Kirjoituksen sävy on puolusteleva, tottahan toki, mutta myös sovittelevahko. Rowlingilla ei omien sanojensa mukaan ole kiinnostusta sakeuttaa sen enempää vallitsevaa "myrkyllistä" ilmapiiriä.

Rowlingin syytä tai ei, ilmapiiri on kuitenkin tuosta vain muuttunut entistä synkemmäksi.

Kirjoituksensa alussa hän tekee omakohtaisen katsauksen tilanteeseen, johon on nyt ajauduttu. Rowling kertoo kiinnostuneensa aiheesta osin ammatillisesti (valmistellessaan uusinta, aihepiiriä sivuavaa kirjaansa), osin henkilökohtaisemmista syistä. Transyhteisön kuohunnan hän katsoo johtuvan hänen asettautumisestaan puolustamaan perinteistä sukupuolijaottelua ja ihmisiä, jotka ovat mielipiteittensä takia tulleet tästä syystä kaltoin kohdelluiksi. Keskustelua Rowling on käynyt lähinnä verkossa ja erityisesti Twitterissä. 

Rowling toteaa, että hänen saamansa kielteinen palaute on ollut odotettua, mutta yllätys ovat olleet lukuisat kirjeet ja viestit, joissa on asettauduttu hänen puolelleen. Huolestuneet ja pelokkaat yhteydenotot ovat tulleet laajalta joukolta ihmisiä, joista monet työskentelevät sosiaalisten ja seksuaalisten ongelmien kanssa painiskelevien lasten, nuorten ja myös transihmisten parissa.

Jossakin välissä hän kertoo vetäytyneensä kokonaan sosiaalisesta mediasta, mutta palasi sinne uuden lastenkirjansa puitteissa. Välittömästi tämän jälkeen "aktivistit" hyökkäsivät, "kyyläten" hänen sanomisiaan, syyttäen häntä "vihanlietsonnasta" ja syytäen hänelle "naisvihamielisiä" herjoja. Ehkä erikoisimpana nimittelynä Rowling pitää hänen luokittelemistaan ryhmään feministiradikaaleja, jotka korostavat sukupuolen sosiaalista konstruktiota, eivätkä esimerkiksi hyväksy transnaisten olevan naisia (Trans-Exclusionary Radical Feminist, TERF). Itse käsitettä on käytetty feminismissä niin määrittelevänä kuin erottelevana - ja miten milloinkin - mutta Rowling katsoo, että hänen - ja monen muun - kohdalla kyseessä on loukkaus, jonka tarkoituksena on syyllistää ja tehdä hänestä LBTQ-ihmisten vihankohteen.

Omaa aktiivisuuttaan asian tiimoilta ja asettumistaan vastustamaan "uutta transaktivismia" Rowling perustelee osallistumisellaan monenlaisiin hyväntekeväisyysprojekteihin, joissa kirjailijan säätiöimien tukisummien avulla helpotetaan sosiaalisten erityisryhmien asiaa. Naiset, lapset, seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhrit ovat näiden säätiöiden kohderyhmää, kuten myös vakavista sairauksista kärsivät.

Kirjailijana hän on tietenkin vahvasti sananvapauden kannalla, vaikka niiden esittäjänä olisi kuka tahansa (esimerkkinä hän mainitsee Trumpin). Mutta transkysymykseen hänet vihki muutama, myöhemmin myös kyseenalaistettu tutkimus, joissa todetaan sekä sukupuolenkorjausprosessiin että siitä peruuttaneiden määrän kohonneen dramaattisesti niin Englannissa kuin Yhdysvalloissa. Samaisten selvitysten mukaan kysymyksessä on eräänlainen nuorison parissa oleva muoti-ilmiö, joka peittää alleen monia muita vakavia ongelmia liittyivät ne sitten mielenterveyteen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai vääristyneeseen sukupuoli-identiteettiin.

Rowling korostaa erikseen, että ei vastusta, eikä ole eri mieltä siitä, että sukupuolenkorjaus saattaa olla oikea valinta joillekin. Mutta mitä matalammaksi kynnys prosessiin siirtymiseen tehdään sitä suuremmat yksilökohtaiset ongelmat saattavat olla edessä.

Kirjoituksensa loppupuolella Rawling siirtyy käsittelemään aikaamme, jossa on hänen mukaansa vallalla poikkeuksellisen vahva naisvihamielisyys. Se ilmenee monella tavoin, niin "vapaan maailman" johtajan rehvastelevissa puheissa kuin naisten näkemisessä vain seksuaalisina objekteina. Transaktivistien kampanja feministejä vastaa on myös yksi tämän ilmentymistä.  

Omasta henkilöhistoriastaan hän paljastaa nuoruudessa ja aikuisiässä koetun seksuaalisen väkivallan, joka johti lopulta ensimmäisen avioliiton purkautumiseen. Vuosien pelko ja koettu fyysinen väkivalta ovat jättäneet häneen jälkensä, eikä hän voi niistä koskaan täysin toipua. Siksi hänen on omien sanojensa mukaan helppo ymmärtää niitä miljoonia naisia, jotka ovat kokeneet ja kokevat parhaillaan saman - ja tämä koskee tietenkin myös transsukupuolisia, joiden kohtalon Rowling uskoo usein vertautuvan naisten kokemuksiin.

Ja juuri naiset biologisena sukupuolena on se ryhmä, johon Rowling selkeästi identifioituu, ja jonka olemassaolon hän näkee uhkana joidenkin transaktivistien puheissa. Ironiaa lienee siinä, että samaan aikaan, kun hänet on leimattu radikaaliksi feministiksi, joka ei hyväksy transnaisia, kiinnostus radikaalifeminismiin on kasvussa. Tai näin hän ainakin itse asian tulkitsee.

Rowlingin ei tarvinnut kauan odottaa vastakaikua. Vain pari päivää tästä ja brittiläinen transperheiden asiaa ajava yhteisö laati vastineen. Kirjailijalle osoitettu avoin kirje oli sävyltään hillityn kohtelias ja ampui kohta kohdalta alas Rowlingin tekstiin sisältyneet väittämät ja oletukset. Tarkoituksena ei ollut hyökätä henkilökohtaisesti kirjailijaa vastaan vaan käydä "rauhallista ja järkevää" keskustelua arasta aiheesta. 

Kirjeessä yhteisö uudistaa aiemminkin esittämänsä pyynnön, että kirjailija puhuisi transihmisten kanssa, jotta useimmilta väärinymmärryksiltä vältyttäisiin. Kuten, että transihmisten oikeudet olisivat pois naisten oikeuksista, tai että sukupuolenkorjausprosessin käynnistäminen olisi laillisesti helppoa, tai että transihmiset olisivat uhka naisille, tai että transihmisten oikeuksien ajaminen olisi haitallista lasten ja nuorten kasvulle, tai että into päästä sukupuolenkorjausprosessiin olisi seurausta lasten vanhempien homofobiasta, tai että transnuorten korkeat itsemurhaluvut olisivat merkki sukupuolenkorjauksen haitallisesta vaikutuksesta nuoren kehitykseen, tai että biologinen sukupuoli olisi lähtökohtaisesti ihmisen määrittävä ominaisuus, tai että transliike ja siihen liittyvä entistä laajempi tietoisuus sukupuoli-identiteetistä olisi ohimenevä trendi.

Vastineesta on luettavissa, miten monissa kohdin Rowling on ollut väärässä, harhautunut tai harhautettu, ymmärtämätön ja kyvytön näkemään asioita muusta kuin omasta näkökulmastaan.

On kuitenkin surullista, että tämä sota, jota käydään niin käsitteiden tulkinnoista kuin tulkintojen tulkintojen tulkinnoista, tuskin tulee poikkeamaan muista sodista. Kun savu aikanaan hälvenee, sodassa hengissä selvinneet kohtaavat autioituneen maan. Alussa viittaamani Guardianin kolumnisti näkee käynnissä olevan sodan hieman samasta näkökulmasta kuin Rowling eli sopivana tilaisuutena kaikille misogynisteille kaivautua poteroistaan ja ampua kaikkea naiselta vaikuttavaa. Twitterissä Rowling on "lännen ilkeä noita", "huora" tai "Voldemort", jonka kirjatkin kelpaavat korkeintaan kompostiin.

Taistelukentän laitamilla ulvoo ja elämöi media, nuo sodan koirat, jotka ovat sodan todellisia voittajia. He jakavat taistelijoille maukkaimmat aseet.

 




Translate