Itkosen asunnossa on kaksi kerrosta. Sisään astuessa huomaa, että asunnon pohjaratkaisu on hieman yllätyksetön; eteinen juuri tuossa, keittiö, olohuone, kylpytilat ja sauna siellä missä pitääkin ja tuolta käynti ulkoterassille ja löytyyhän se kodinhoitohuonekin käytännöllisine lattialaattoineen. Ensivaikutelma on siisti, materiaalikustannuksissa ei ole säästelty ja työn jälki kaikkineen huolellista. Alakerran katseenvangitsija on olohuoneen keskelle sijoitettu takka, jonka suuri tulipesä jättää hienoisen epäilyn sen käytettävyydestä.
Toiseen kerrokseen vievät tukevat, puiset portaat, joita on helppo nousta. Tarpeeksi leveät myös tavaroiden kantamista ajatellen. Ylhäällä makuu- ja lastenhuoneet. Huonekorkeus standardi, sisustuksen yleisilme nuorekkaan konservatiivinen. Jotkut pienet, viehättävät yksityiskohdat yllättävät, mutta eivät hermostuta tai loukkaa.
Itkosen asunto on monella tapaa tyypillinen esimerkki 2000-luvun omakotitalorakentamisesta. Käytännönläheisyys on hyve ja tilankäyttö suureellista. Monissa sisustuksellisissa ratkaisuissa tyydytään standardien noudattamiseen, mielikuvituksen käyttö rajoittuu pintamateriaaleihin. Välillä vaikuttaa siltä, että nämä talot ovat kuin suuria käenpoikia pikkuruisessa pesässään. Komeita mutta korskeita.
Kirjana Itkosen asunto oli Finlandia-palkintoehdokkaana 2007.
---
Juha Itkonen: Kohti. Otava 2010 (2007).