Sivut

16.11.2014

Totta vai tarua?

Raamattu, tuo kirjojen kirja, on sitä edelleen: ihmiskunnan tärkein kirja.

Tätä mieltä ovat ainakin ne britit, jotka syksyn aikana osallistuivat erään englantilaisen kustantamon järjestämään kyselyyn. Tavoitteena oli löytää kirja, jolla on ollut eniten merkitystä ihmiskunnan kehitykseen.

Osallistujille annettiin eteen listaus, johon oli nimetty 30 kirjaa. Näistä piti valita omasta mielestään kolme arvokkainta tai merkityksellisintä.

Reilu parituhatta antoi äänensä ja Raamattu nousi ykköseksi jättäen taaksensa, tosin vain parin prosentin henkäyksen päähän Darwinin Lajien synnyn. Edellisen katsottiin monissa perusteluissa ohjanneen ihmisten moraalikäyttäytymistä oikeaan suuntaan, kun taas jälkimmäisen ansiona pidettiin sen antamaa tietoa siitä, miksi täällä olemme ja mistä olemme tulleet.

Raamatun ja Darwinin voittomarginaali oli huomattava. Kolmanneksi sijoittuneen Stephen Hawkingsin Ajan lyhyt historia jäi parinkymmenen prosenttiyksikön päähän, kuten myös Einsteinin suhteellisuusteorian kirjallinen esitys. Kymmenen tärkeimmän kirjan joukosta löytyi vain kaksi romaania (Orwellin 1984, viidentenä ja Harper Leen Kuin surmaisi satakielen, seitsemäntenä). Newton ja Adam Smith mahtuivat omilla teoksillaan listalle samoin kuin DNA-kierteen löytymisestä kertovan James D. Watsonin kirja. Koraani sai 9 % äänistä.

Mutta ulkopuolelle jäivät sellaiset mielenräjäyttäjät kuin Kommunistinen manifesti, Tolstoin Sota ja rauha tai Shakespearen Hamlet. Tieto- ja kaunokirjallisuuden välisessä veljessodassa tieto jyllää ainakin yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa puolesta. Kuten kyselyn järjestelyistä vastaava taho totesi, "fiktiolla voi olla poliittista merkittävyyttä, mutta laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sen ei katsota antavan vastauksia".

Raamatun ykkössija on näinä maallistumisen riemuaikoina sinänsä mielenkiintoinen tulos. Ja ehkä jotakin ristiriitojen repimästä ajastamme kertoo sekin, että Darwin moderneine luomisteorioineen nousee uskonnollisen opinkappaleen rinnalle. Kukapa sitä kieltämään, että uskonto ja tiede ovat aikaamme muokanneet ja myös meitä siinä sivussa.

Vastaavan kyselyn tekeminen suomalaisille lukijoille voisi tuottaa toisenlaisia tuloksia. Tai ehkä aivan samansuuntaisia. Uskonnon ja tieteen dialogia käydään myös meillä ja argumenttien laadullinen taso on aivan yhtä korkea (ks. kyselyn uutisoineen lehden lukijoiden kommentit). Eiköhän sieltäkin Raamattu löytyisi ja Darwin ja Einstein ja Newton ja Freud ja ehkä vielä Agricola, Kalevala, Runeberg, Kivi, Linna antamaan kyselylle kansallista sävytystä.

Saattaa toisaalta olla myös niin, että brittien on imperiumin jälkeläisinä helpompi pohdiskella jotakin niin ylevää kuin ihmiskunnan tärkeimmät kirjat. Lähelle vastaavaa Suomessa päästiin 2007 esitetyssä ohjelmasarjassa 10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa, jossa toimittaja Harakka ja taidehistorioitsija Kortelainen keskustelivat vieraittensa kanssa kirjoista ja niiden herättämistä suurista kysymyksistä. Listalla oli tosin vain fiktiota, mistä juttelu sujuukin usein paljon letkeämmissä merkeissä kuin vakavampaa ajatustenvaihtoa tyrkyttävän tietokirjallisuuden parissa.

No, eiväthän kirjat oikeasti muuta maailmaa, joten siltä osin lienee samantekevää, mistä kirjoista jutellaan, kun jutellaan kirjoista. Ja totuuskin taitaa lopulta löytyä jostakin kirjojen ja kirjallisuuden ulkopuolelta, ei kirjoista. Olivat ne sitten kirjoitettu totuus tai taru mielessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Translate