Ehkäpä hyvinkin. Kirjallisuuden kenttä elää ja hengittää yhteiskunnan rytmissä, ja senhän me tiedämme, että sisään- ja uloshengityksen tahdin määrää vapaa markkinatalous. Ja internet.
Suomessa, ja kaikkialla maailmassa, kirjan myynti kasaantuu ja ketjuuntuu. Isot kirjakauppaketjut syövät pienet ja tälläävät itsensä tilalle. Samaan aikaan, kun kirjallisuuden myyntiarvo kasvaa tasaisesti, yhä pienempi määrä pelaajia on jakamassa pottia keskenään.
Suomessa kirjakauppojen osuus myynnistä on reilu 40 prosenttia. Loppu jakaantuu kirjakerhoille, tavarataloille, kustantajien omille puljuille ja erikoismyymälöille. Antikvariaattien kautta liikkuu noin prosentti potista.
Jos meillä 50 vuoden päästä on vielä kirjoja, niitä myydään ABC-ketjun kaltaisissa myymälöissä, joilla on selkeästi tunnistettava brändi.
Ja tietenkin niitä myydään internetissä. Jo nyt. Iso-Britanniassa vaikuttava monipuolinen kirja-alan vaikuttaja Rick Gekoski syyttää maaliskuun blogissaan (Guardian) nettiä oman kirjallisen idyllinsä tuhoamisesta. Hänellä kun oli joskus tapana ajella pitkin maata ja piipahdella pienissä antikvariaateissa ja osto- ja myyntiliikkeissä, tekemässä löytöjä tai muuten vain viettämässä aikaa kirjallisuuden ihmemaassa.
Se kaikki on mennyt. Puotien tilalle ovat tulleet myymälät, joissa myydään samaa tavaraa kaikkialla. Kirjaharvinaisuudet ovat siirtyneet yhdessä vanhan tavaran kauppaajien kanssa verkkoon, jossa niihin pääsee käsiksi muutamalla klikkauksella. Hinnat ovat tulleet alas, ostaminen on todella helppoa ja nopeaa, eikä silmäänkään tarvitse tarttua moraalisesti epäilyttävää ainesta ellei sitä erikseen hae.
Gekoski ei aio pukea Don Quijoten haarniskaa ylleen, vaan ottaa irti kaiken, mitä tästä vielä saa. Hän tulee nauttimaan roolistaan nykyaikaisena kirjallisuuden kuluttajana, ostamaan kirjansa pienistä kaupoista aina, kun se on mahdollista, kaivamaan suurten tarjouskoreja, tilaamaan netistä tai laittamaan luetut kirjansa kiertoon muille kaltaisilleen. Tosin hieman haikein mielin ja tulevaa jo surren.
Gekoski voi kuluttajana vielä nauttia kirjamaailman monimuotoisuudesta. Lastenlastemme aikuista mieltä tulee todennäköisesti hykerryttämään tuo muinainen esinemallisto, jonka käyttökelpoisuus kulutustuotteena on vähän niin ja näin. Omalle jälkikasvulleen he kertonevat tarinaa kirjasta, joka siirtyi aikojen kuluessa hyllyiltä nettiin, muuttui sähköksi ja tapettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti