18.4.2012

Saatanallisia säkeitä Saksassa

Günter Grassille (s. 1927) huhtikuu on ollut tänä vuonna kuukausista julmin.

Onhan Grass toki ollut roviolla aiemminkin, viimeksi viitisen vuotta sitten, kun hänen nuoruudenaikaiset syntinsä tulivat ilmi. Juuri ennen muistelmateoksensa ilmestymistä (Sipulia kuoriessa, 2006) Grass myönsi lehdille antamassaan haastattelussa kuuluneensa vapaaehtoisena SS-joukkojen alaisuudessa toimineeseen panssaridivisioonaan, ja liittyneensä joukkoihin sodan loppuvaiheessa 1944.

Siihen asti kirjailija oli antanut ymmärtää toimineensa vähäpätöisissä vapaaehtoistehtävissä ja osallistuneensa sotaan rivisotilaana.

Seurauksena oli laajamittainen julkinen keskustelu, jossa Grassin moraali asetettiin kyseenalaiseksi ja ihmeteltiin syytä siihen, miksi kansakunnan omatuntona mielellään toimiva, puoluepoliittisestikin (SPD) sitoutunut intellektuelli oli vaiennut niin pitkään.

Mutta nyt nobelisti (1999) on taasen vastustajiensa hampaissa. Huhtikuun 4. hän julkaisi eräässä saksalaisessa lehdessä ja parissa espanjankielisessä proosarunon, jossa kritisoi voimakkain sanankääntein Israelia varoittaen tätä myös hyökkäämästä Iranin ydinvoimalaitoksia vastaan.

Grassin runo oli kipinä, joka sytytti ison kokon palamaan. Medioissa Grassia syytettiin antisemitiksi ja juutalaisten kärsimysten vähättelijäksi. Runon lähiluku paljasti joillekin natsiretoriikkaa. Yleensä ihmeteltiin kaihia Grassin poliittisessa pelisilmässä: saksalaisena ja tunnettuna Palestiinan asian tukijana hänen olisi pitänyt aavistaa seuraukset.

Poliitikot ovat niin ikään kuorineet kohusta kermat päältä. Pääpuolueet Saksassa ovat tuominneet Grassin näkemykset Israelista maailmanrauhan uhkaajana ja Israel on ilmoittanut Grassin olevan tästä eteenpäin persona non grata, ei-toivottu henkilö maassa. Iranista sentään on kuulunut myös myönteisiä kommentteja...

Kirjallisuuskriitikot ja -tutkijat ovat lähes yksimielisesti suhtautuneet Grassin runoon vähätellen. Sen kirjallinen arvo on monien mielestä jokseenkin mitätön, Herta Müllerin mukaan runosta ei löydy mitään kirjallisuuteen viittaavaakaan, Saksan kirjallisuuskritiikin pääpaavi Marcel Reich-Ranicki pitää Grassin runoa "vastenmielisenä".

Vaikka pääsiäisen aikaan Frankfurtissa joukko intomielisiä järjesti mielenosoituksen Grassia vastaan, suuri yleisö on suhtautunut kirjailijaan ja tämän tekemisiin toistaiseksi rauhallisesti. Lehdet ja verkko ovat tietenkin täynnä kommentteja puolesta ja vastaan. Viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan 56 % saksalaisista on samaa mieltä Grassin kanssa, vajaa 30 % pitää hänen näkemyksiään keskustelunarvoisina. Neljä prosenttia kyselyyn vastaajista piti Grassia juutalaisvastaisena ja vaarallisena. Jotkut (8 %) katsoivat Grassin menettäneen järkensä.

Löytyy niitäkin, jotka näkevät kohun keinotekoisena ja ylimitoitettuna. Ja niitä, joiden mielestä Grassin koko tuotanto on otettava uudelleen arvioinnin kohteeksi.

Sylttytehdas itse on tyytynyt korjailemaan pahimpia hänen persoonastaan ja tekstistään esitettyjä tulkintoja. Hänellä ei ole mitään juutalaisia vastaan, hän ei vastusta Israelin olemassaoloa, hän ei halua pimittää natsien tekemiä rikoksia. Runo on kirjoitettu rikkomaan se hiljaisuuden muuri, joka Grassin mukaan hallitsee Saksassa kaikkea Israelin tekemisiä kohtaan. Hiljaisuus on pelkuruutta ja kääntyy lopulta Israelia itseään vastaan, kuten Grass eräässä haastattelussa toteaa.

Grassin aikaansaama kohu on tuottanut jo parissa viikossa kelvollista tutkimusmateriaalia sankalle joukolle sosiologeja, historioitsijoita, kulttuuriteoreetikkoja. Jotakin hyvää siis tästäkin.

Ja keskustelu jatkuu.

Viimeksi eilen saksalaisten ja erityisesti Grassin juutalaiskielteisyyttä aiemminkin monissa yhteyksissä käsitellyt lehtimies antoi tulla täyslaidallisen. Saksan televisio (ZDF) oli nimittäin hiljattain antanut Grassille mahdollisuuden vastata syytöksiin ja leikannut mukaan kyseisen lehtimiehen Grass-vastaisen kommentin, jonka tämä oli lausunut ennen kuin oli lukenut runon. Jos hänelle olisi annettu mikrofoni siinä vaiheessa, kun runo oli jo luettu ja tulkittu, hän ei olisi säästellyt sanojaan. "Olisin kuvannut Grassin sellaisena kuin hän on: ei vain antisemiitti, vaan lörpöttelijä, vasemmistopopulisti ja säälittävä niljake, joka osaa kyllä kiemurrella mutta ei piiloutua."

Ja se televisioyhtiö, se saa myös osansa: "F*** you, ZDF!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Translate